Vaihtoehtoisia loppuratkaisuja

Tämä blogi on omistettu syöpätarinalleni ja siten en ole tänne kirjoittanut sen jälkeen, kun terveen papereilla pääsin kotiin toukokuussa. "Syöpärintamalta ei mitään uutta" ja muu elämänihän ei tänne kuulu. Nyt viime päivinä ja viikkoina syöpäläinen on kuitenkin ollut taas enemmän mielessä ja siten hoksasin kirjoittaa ajatukset ulos eli päivittää blogia.

Suren ja itken niitä, joille ei käy hyvin

Syöpä tappaa. Kansanedustaja Jyrki Kasvi, arvostamani viisas datis ja esinörtti kuoli 57-vuotiaana syöpään pari viikkoa sitten. Seurasin hänen taisteluaan ja tunnistin monia tunteita ja vaiheita. Purskahdin itkuun, kun kuulin kuolemasta. Jyrkin sanoihin ”Kun en tahtoisi luovuttaa vielä. Mulla on täällä aivan liian lystiä” on helppo yhtyä. 

Samoihin aikoihin futsalin maajoukkuepelaaja Siiri Perälä siirtyi 28-vuotiaana saattohoitoon. Siirillä on sama syöpä kuin minulla eli suurisoluinen B-solulymfooma, mutta eri paikassa ja eri levinneisyydellä. Minulla syöpä alkoi aivoissa, Siirillä sitä on laajasti kehossa. Kummallakin syöpä on ollut aggressiivinen eli nopeasti etenevä ja nopeasti hautaan vievä. Minulla hoitovaste on ollut hyvä. Siirillä hoidot eivät ole toimineet. Siirin uusin video on otsikoitu Dumbledore-sitaatilla "Seuraava suuri seikkailuhan kuolema levolliselle mielelle on". Siirinkin ajatuksiin voin hyvin yhtyä ja samaistua. Itkin videota katsoessani, mutta en osannut kommentoida mitään. Vaikka olen vertainen, olen sanaton.

Kapellimestari ja säveltäjä Jaakko Kuusistolla diagnosoitiin aivosyöpä 46-vuotiaana puoli vuotta ennen omaa diagnoosiani. Jaakon syöpää hoidettiin leikkauksella, sytostaateilla ja sädehoidolla onnistuneesti, mutta silti syöpä on nyt puolentoistavuoden jälkeen uudelleen aktivoitunut ja hän joutuu uudestaan raskaisiin syöpähoitoihin. Jaakko kertoo haastattelussa, että "Vaikeinta on hyväksyä elämän rajallisuus. Kukaan ei tiedä miten tämän sairauden kanssa käy." Toivon sydämestäni, että käy hyvin.  

Edellä olevat kolme ovat julkisuudessa lähiaikoina syövästään puhuneita. Jyrkin, Siirin ja Jaakon lisäksi on suuri määrä tuntemattomia syöpään menehtyneitä ja menehtyviä sekä heitä, joiden syöpä uusii. Sanotaan, että useampi kuin joka toinen tänään syntyvä saa elämänsä aikana syövän. Syöpähoitojen kehittymisen ansiosta yhä harvempi kuolee syöpään. Kuoleman uhka ei kuitenkaan poistu.

Mari 5.0

Olen ollut hyvin onnekas, kun syöpä on pysytellyt poissa. Toisinkin olisi voinut käydä. Toisin voi yhä käydä. Syöpä kummittelee mielessäni lähes joka päivä. Kuolema ja siihen liittyvät asiat (keskeneräiset jutut, siivoaminen, edunvalvontavaltakirja, hoitotahto, hautaustoiveet, perunkirjaohjeet, jne.) pulpahtelevat mieleen salakavalasti ja pyytämättä. Joitakin asioita olen jo edistänyt. Hymyilytti, kun varainhoitaja pankissa katsoi minua tuumivasti ja julisti että oletpa ollut edelläkävijä. Monia asioita on vielä tekemättä. Varautumista siihen, että onni kääntyy ja käy köpelösti. Jäljellejäävien elämän helpottamista silloin, kun minua ei enää ole. Leskeytyminen järisytti elämää ja silloin sanoin, että syntyi uusi Mari 4.0. Väitän, että en ole enää sekään sama ihminen. Versionumero 5 muovautuu parhaillaan.

Elämän ja jokaisen hetken hauraus ja arvokkuus ovat entisestään kirkastuneet. Haluaisin sanoa, että elän nyt täysii, mutta se ei pidä paikkansa. En uskalla matkustaa ulkomaille, vaikka mieli tekee. En uskalla edelleenkään tehdä kaikkea mitä haluan, mutta pikkuhiljaa opettelen uskallusta. Täytän päiväni asioilla joita haluan tehdä, enkä asioilla, joita pitää tehdä. Elän vahvasti.

Kohtalonhetkiä

Kävin tänään laboratoriossa verikokeessa. Ylihuomenna on lääkärintarkastus syöpäklinikalla. Käyn jälkiseurannassa 3 kertaa vuodessa ainakin seuraavat pari vuotta ja sen jälkeen harvemmin viisi vuotta. Katsoin labratulokset jo Maisasta: veriarvot ovat melkein kaikki viitearvoissa, mutta maksa-arvo on jostain syystä pompsahtanut. Aloin kuvitella kaikenlaista, mutta komennan itseni rauhoittumaan. Ei pidä murehtia sellaista mitä ei ole vielä edes tapahtunut. Ylihuomenna olen viisaampi siitä, mitå seuraavaksi tapahtuu. Siihen asti elän kuin ei viimeistä päivää olisikaan.