Viimeinen koitos eli intensiivijakso lähestyy. Tulen viettämään osastolla useita viikkoja ja siksi on aiempaakin tarkemmin pitänyt miettiä mitä tavaroita tarvitsen mukaan ja miten saan ajan kulumaan. Arvelen, että jakso voi koetella kärsivällisyyttä ja mielialaani ja siksi olen panostanut siihen, että fiilis pysyy hyvänä. Intensiivijakso on viimeinen vaihe syöpähoitoani ja siten leimannee kokonaisvaikutelmaa. Aion tehdä kaikkeni, että tässäkin toteutuu loppu hyvin, kaikki hyvin. Tai no, "kaikkeni" kohtuullisuuden puitteissa, koska säilytys- ja puuhailutilaa tulee olemaan hyvin vähän, kaikki mukaan otettavat asiat pitää minun itse raahata paikalle ja sieltä pois ja mikään ei saa haitata henkilökunnan työtä, saamaani hoitoa tai toipumistani, jotka sitten kuitenkin ovat pääasia. Perussetti kamoista löytyy äkkilähtörepusta.
Sisulla siitä selviää
Olen päntännyt Syöpikseltä saamaani ohjevihkoa useaan otteeseen. Vihosta löytyy kehotus tuoda mukana vahvoja pastilleja, joita voi imeskellä kantasolujen palautuksen aikana. Kantasolujen säilytysaine ilmeisesti sekä haisee että maistuu pahalle ja siten pastillien imeskelyllä voi ehkäistä pahoinvointia.Otan mukaan suurpakkaukset Sisua, koska sisua saatetaan tarvita! Valitsin xylitolia sisältävän salmiakki-Sisun ja myös xylitol-Herra Hakkaraisia. Voin siis tankata joko sisukkuutta tai hupaisuutta - tilanteen ja tarpeen mukaan.
Leg godt
Minulla pitää olla koko ajan jotain pientä puuhaa tai pohdittavaa ja siksi otan mukaani Legon uuden rakennussarjan. Montaakaan hetkeä en miettinyt, kun löysin netistä Grand Pianon ja hupskeikkaa tilasin sen. Enpä tiedä mikä voisi olla osastoviikoille parempaa hyvänmielen ajanvietettä. Otan mukaan myös reunallisen tarjottimen, jota käytän rakennusalustana ja osien säilyttämiseen. Tarjottimella voin helposti ottaa rakennussarjan sängylle ja myös siirtää sen nopeasti syrjään, kun minulle tehdään hoitotoimenpiteitä.
On se vaan hieno! Flyygeli jopa soi, kunhan saan sen koottua. Ei millään malttaisi odottaa!
Kirjat, podcastit, pelit, leffat ja musiikki
Kirjoja olen lukenut jokaisella hoitojaksolla ja samaa jatkan eli tulen edelleenkin mielikuvamatkailemaan Venetsiassa Paolan palazzojen ja italialaisten makujen sekä Brunettin kirjallisuusviittauksien parissa. Jotta luettava ei pääse loppumaan, pakkaan varmuuden vuoksi mukaan myös apteekkari Melchioreita, joiden kanssa pääsen keskiaikaiseen Viroon.
Olen koonnut myös vinkkejä podcasteista, peleistä, leffoista ja sarjoista, joita voin kuunnella ja katsella etenkin silloin, kun mitään muuta ei jaksa. Näitä kaipaan lisääkin eli vinkatkaapa mitä voi netissä pelata, katsella tai kuunnella.
Intensiivisoittolistalle kokosin energiaa, lohdutusta ja kesänodotusta. Kaikkea voimauttavaa ja tukalia tunteita korjaavaa. Tässä teillekin pahan päivän varalle Spotify-listan verran voimabiisejä eri aikakausilta, eri maista ja eri genreistä. Pieni varoituksen sana: lista sisältää "kaikki tahtoo elää!" ja "Huuda, huuda ilosta"-biisien lisäksi myös mustaa huumoria tyyliin "meitä odotellaan mullan alla" ja "tahdon tavalliset hautajaiset". 😁
Liikkeelle hop hop
Kuntoni on kurja ja siten liikkeelle on päästävä mahdollisimman pian voinnin parannuttua. Kävin aiemmin vuosia Taijissa ja nyt taidan herätellä vanhat liikkeet takaisin päivärutiiniksi. Esimerkiksi tämä tuttu liikesarja olkoon opastajani osastolla: https://youtu.be/e4VIw41R-PU
Kotiin hankin seisomatyöpiste-kuntopyörän. Pyörä saapui viikkoa ennen intensiivin alkua ja olen ehtinyt sitä jo hyödyntää. Minulla ei aiemmin kotona ole ollut sähköpöytää ja siten olen kasannut laatikoita, kun olen halunnut työskennellä seisten. Tämä hankinta siis paitsi liikuttaa myös parantaa monella tavalla ergonomiaa kotitoimistolla. Voin jatkossa joko pyöräillä tai seistä samalla kun näpyttelen konetta ja istuma-asentokin on parempi kuin keittiön pöydän äärellä tai sohvan nurkassa. Minulla olisi yläkerrassa työhuone, mutta siellä en koskaan ole... Siksi sijoitin uuden työpisteeni keskikerroksen kirjastoon. (Huom työystävät! Olen siis kovaa vauhtia palaamassa!)
Muuta mukaan otettavaa
Olen koonnut kotiinpaluuta varten ostoslistaa, koska muuten en muista mitä kaapeissa on ja mitä pitää ostaa. Olen siis jo aiemmiillakin osastokeikoilla tehnyt kauppakassitilauksen vielä osastolla ollessani, jotta saan ruokatavarat kotiinkuljetettuna hetikohta kotiuduttuani.
Toinen laatimani lista sisältää kotiapteekin varastotilanteen eli mitä lääkkeitä ja paljonko minulla on kotona jäljellä. Sen avulla voin tarkistaa onko mahdollisia uusia tai lisättäviä lääkkeitä tarpeeksi vai pitääkö käydä kotimatkalla apteekissa.
Osastolle meno- ja kotiinpaluuvaatteet pitää vielä valita ja pakata. Jotakin mukavaa ja hauskaa sen olla pitää. Keväinen mekko ja hulmuava huivi? Pääni palelee ja hikoilee vuorotellen, joten jokin hassu hattu?
Mites sitten himassa?
Olen miettinyt miten juhlistan kotiinpaluuta. Yleensä olen poksauttanut samppanjaa pienemmästäkin - ja nimenomaan siis samppanjaa, elämä kun on liian lyhyt huonoille viineille. Olen ollut diagnoosista lähtien eli yli puoli vuotta lähes absolutisti, koska mietin, että maksallani ja munuaisillani on ihan tarpeeksi duunia solymyrkkyjen suodattamisessa ja siten en ole halunnut rasittaa niitä edes ruokaviineillä muutamaa juhlatilaisuutta lukuun ottamatta. Kotiin palattuani olen toivottavasti terve, mutta pitkään vielä toipilas. Päätin siis jatkaa absolutismia intensiivin jälkeenkin. Kotiinpaluuta pitää silti voida juhlistaa. Hmm... Noniin! Täydensin viinikaappiini alkoholittomia kuohuviinejä odottamaan kotiutumista. Kun on sen aika: poks poks, lasiin nollaprosenttista kuohuvaa ja tchin-tchin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!