Tänään kotiuduin terveenä.
Tahdon kiittää
- HUS:in Syöpätautien klinikan osasto 7:n huippuosaajia
- HUS:in muiden yksiköiden hoitooni vaikuttaneita erityisosaajia
- Poikkitieteellistä lähestymistapaa osana HUS:ia ja kv. tutkija- ja lääkäriyhteisöä
- Tieteentekijöitä, etenkin luonnontieteiden ja matematiikan perustutkimuksen, sekä niitä soveltavien lääke- ja teknisten tieteiden näkymättömiä puurtajia
- Lääkkeiden ja välineiden tuotekehitystä sekä hoitoprosessien kehitystä
- Syöpähoitoja ja muuta hoitotyötä tukevia sidosryhmiä kuten Veripalvelua
- Syöpätutkimuksen ja muun kehitystyön rahoittajia
- Veronmaksajia – etenkin meitä espoolaisia, koska kunta maksaa pääosan hoidostani
- Sisaruksiani, appivanhempiani, ystäviäni ja sukulaisiani, joiden ansiosta en jäänyt syövän kanssa yksin
Pystyin koko ajan luottamaan, että hoitoni vastaa parasta nykytietoa ja että voin ottaa hoitoa vastaan ilman huolia esimerkiksi taloudellisesta ahdingosta tai huijatuksi tulemisesta. Näin ei ole kaikkialla. Olen seurannut keskustelua kv. DLBCL- ja muissa lymfoomavertaistukiyhmissä ja siellä potilaiden päähuolenaiheita ovat mm. "korvaako vakuutukseni tämän hoidon tai jos tulee komplikaatioita niin korvataanko sen jatkohoito?", "Kannattaako minun ottaa lainaa/myydä asuntoni, jotta voin vastaanottaa hoidon X?" ja esimerkiksi "Onko tämä hoito minulle oikeasti tarpeellinen vai tarjoaako lääkärini sitä vain myydäkseen lisää?"
Onnea on olla potilaana Suomessa.
Jatkossakin maksan veroni hymyssäsuin.
Nostakaamme malja meille!
